Tanaan on sunnuntai, 20 touko 2012
Olet nyt :     Home
PDF Tulosta Sähköposti

 

PS: Seurakuntamme on hankkimassa uutta soitinta toimitilaamme ja haluamme antaa mahdollisuuden osallistua tähän hankintaan.

Lahjoituksenne voitte osoittaa Janakkalan Osuuspankin tili nro: 507808-2124002 ja viestiosioon: SOITIN.

Seurakuntamme kiittäen siunaa jokaista lahjoittajaa.

 


 

 
Mietteitä! PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Administrator   
04.02.2012 12:38
Kuuntelin vähänaikaa sitten erittäin puhuttelevan saarnan,jossa oli aiheena Jeesuksen kysymys opetuslapsilleen: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"Mark.8:29. Tämä laittoi minut miettimään,millainen minä olen? Ei voi muuta kuin peilata itseään myös toisten henkilöiden silmin. Haluankin tuoda joitakin asioita esille,jotka puhuttelevat. Itsetuntemus on oleellisen tärkeää ihmisen etsiessä Jumalaa ja Hänen vanhurskauttaan.Meidän on tehtävä kaikemme luopuaksemme epäaitoudesta ja tehdäksemme todellinen minämme tunnetuksi. On äärimmäisen murheellista,että monet hengelliset ihmiset pitävät itseään suuressa arvossa, kun tosiasiat puhuvat toista.  Itseihailumme estää tehokkaasti kaikki mahdollisuudet saada apua tilaamme.Vain sairautensa tietävä ihminen etsiytyy lääkärille. Itseihailumme estää meitä menemästä Ristin juurelle.Vain Pyhä Henki ja Jumalan Sana voivat arvioida todellisen moraalisen ja hengellisen tilamme.Jumala on sydänten lopullinen tuomari.  Kuitenkin on aiheellista ja tarpeen myös tutkistella itseään 1.Kor.11:31 "Jos me tutkisimme itseämme,ei meitä tuomittaisi." Me emme luultavasti itseämme tutkiessamme näe kaikkea ja arviomme ovat melko varmasti puolueellisia ja epätäydellisiä, mutta silti on perusteltua suostua Pyhän Hengen armeliaaseen työhön,joka osoittaa hengellisen tilamme,jotta voisimme tehdä tarvittavia korjauksia.On varmaa,että Jumala tuntee meidät jo perinpohjaisesti Ps.139:1-6. Meidän asiaksemme jää oppia tuntemaan itsemme niin hyvin kuin mahdollista. Viisi kysymystä,mistä opimme itsemme tuntemaan?
1.Mitä haluamme eniten?Tiedät millainen ihminen olet.
2.Mitä ajattelemme eniten?Todennäköisesti ajatuksemme keskittyvät salaiseen sydämen aarteeseemme ja se paljastaa millaisia olemme.
3.Miten käytämme rahojamme?Miten käytämme rahan,jolla voimme tehdä mitä haluamme,on hyvin paljastava.
4.Mitä teemme vapaa-aikanamme?Ajan käyttö paljastaa millainen ihminen on.Miten käytän sen ajan,mikä ei kulu elämisen välttämättömyyksiin.
5.Seura, jossa viihdymme ja ketä ihailemme?Ihailemmeko maailmaa,haemmeko sieltä seuramme,osoittaa luonteemme lähes erehtymättömästi.
Rakkaudella veljenne Pertti Sairanen
Viimeksi päivitetty 14.02.2012 20:55
 
Ajatuksia työkauden alussa PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Pertti Sairanen   
12.10.2011 16:32

 

Mietteitä työkauden alkaessa.

 

Tänä kesänä olen viettänyt valvottuja öitä rukoillen  ja miettien  itseäni, että olenko kaikessa toiminut Jumalan tahdon mukaisesti  niin että Hänen nimensä tulisi kirkastetuksi.  Huomasin monessa toimissani että pakkasen puolella on menty, miettiessäni mm. kannanottojani; onko ne olleet liian jyrkkiä ja  tai kenties olenko jättänyt huomioimatta seurakunnan tai lähimmäiseni.  Seurakunnan jälleen aloittaessa uutta toimintakautta  on tehnyt hyvää mennä itseensä  perinjuurin  katsoen  peiliin itseään.

Lukiessani  Pekka Sartolan  Seitsemän sinettiä - kirjaa joka käsittelee Ilmestyskirjaa,  erityisesti sen  kirjeistä  seitsemälle seurakunnalle- osiota jossa nuhdellaan seurakuntia   heidän penseydestään ja ensirakkauden puutteesta.niin  omalla kohdallani on parannuksen paikkaa ja erityisesti  keskinäinen rakkaus on tärkeä tekijä.  Jos  tämä puuttuu, ei auta  katsoa toisiin vaan edelleenkin se on itsetutkiskelun paikka, että onko ajatukseni oikeat niin että kaikessa siinä mitä teen tai  olen ...kirkastaisin Jeesusta, enkä saattaisi nimeään häpeään.

Joka aamuinen rukoukseni on että  saisin sen viisauden, voiman ja oikean mielenlaadun palvella täysillä Jumalaa, mutta  illalla  levolle käydessä jälleen saan todeta  vajavaisuuteni  ja Jumalan armahtavaisuuden.

Näen tärkeänä  että seurakunta noudattaa Jumalan sanaa, eikä tee siinä poikkeuksia  eikä muutoksia missään kohdin ja kun meillä on  ensimmäisellä sijalla rakkaus Jeesukseen niin se myös heijastuu keskinäiseen rakkauteen seurakuntalaisten kesken kuin myös ulkopuolelle. Siteeraan mielelläni tähän Jumalan sanaa: “ siitä teidät tunnetaan, että teillä on keskinäinen rakkaus. “

Meidän tehtävämme  niin yksilönä kuin seurakuntana on viedä Jumalan valtakuntaa eteenpäin,  toisinsanoen evankeliumia kaikille mutta erityisesti alueella oleville suomalaisille  ja otetaan se vakavasti tälläkin toimintakaudella.

Yleisesti ottaen seurakunnissa tänäpäivänä  on "puuttuva jalokivi" Jumalan ylistäminen, vaikka me monesti suullamme ylistetään mutta se avautuminen ylistykseen jää heikoksi.  Sen puuttumiseen voi olla monta syytä, pelkoa,  häpeää, arkuutta, mutta varmasti suurimpia syitä on kaavoihin kangistuminen...  Kokouksen "käsikirjoitus" on niin tarkka, että  ei anneta valtuuksia Pyhälle  Hengelle tehdä muutoksia. Meillä on kuitenkin hyvät edellytykset ....kasvaa Pyhänhengen johdattamana ja rukoukseni on että tämän työkauden aikana saisimme tätäkin "jalokiveä" panna käytäntöön.

Lopuksi tahtoisin esittää  hienovaraisen ksymyksen ..jokaisen meidän sydämelle tutkittavaksi, että onko  maailman areenoilta tarttunut meihin ...lavakulttuuri jossa  osoitetaan suosiota kätten taputuksilla? Kenelle osoitan tämän suosioni ...Jumalalleko vaiko ihmiselle ?

Joh.14:16 Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti,17 totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.

 

Näiden ajatusten kera toivotan kaikille Jumalan runsasta siunausta ja jaksamista tälle työkaudelle meille kaikille.

Pertti Sairanen.

 

Viimeksi päivitetty 12.10.2011 18:10
 
Lähetys- ja avustustyö PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Administrator   
04.02.2012 12:33

  

 

Lähetys- ja avustustyö
Tuemme espanjankielisen emäseurakuntamme Iglesia Evangelican työtä. Käytännössä tämä on tarkoittanut yhteistyötä toimitila-asioissa, mikä on mahdollistanut enemmän varoja varsinaiseen evankeliumin työhön sekä jakanut taloudellista vastuuta leveämmille hartioille.
Olemme useamman vuoden ajan tukeneet myös emäseurakuntamme evankelistaa osakannatuksella.
Avustustyömme on kohdistunut pääasiassa latinalaisesta Amerikasta muuttaneiden siirtotyöläisten jokapäiväiseen elämään, luovuttamalla raha-, ruoka- ja vaateavustuksia heikossa asemassa oleville perheille. Myös Israelilla on oma paikkansa meidän sydämmissämme. Muutaman kerran vuodessa muistamme uhrivaroin, eri kanavia käyttäen, Jumalan omaisuuskansan keskuudessa tehtävää työtä.
Voit tukea toimintaamme lahjoituksilla seuraavaan pankkiosoitteeseen

Janakkalan Osuuspankki
tili nro: 507808-2124002

Viimeksi päivitetty 12.05.2012 11:50
 
Kevään ulkoilupäivä 8.3. PDF Tulosta Sähköposti
Kirjoittanut Administrator   
21.11.2011 11:11

Kotikirkon ulkoilupäivä 8.3. Campoverden Rio Secon luonnonpuistossa. 

 

Suuntasimme matkamme jo tutuksi käyneelle Campoverden luonnonpuiston alueelle seurakuntamme ulkoilupäivään, jota vietämme aina syksyisin ja keväisin. Poikkesimme Karhun ystävien kanssa ostamassa ison kasan lämpimiä patonkeja koska odotimme paljon vieraita ulkoilupäivään. Automme oli lastattu kaikella tarvittavalla kahvinkeittovälineistä kovaäänislaitteisiin. Päivän järjestäjinä olimme jakaneet vastuuta niin, että kukin toi oman osuutensa tapahtuman onnistumista  varten.

Kun pääsimme perille olivat sopat jo lämpiämässä. Pertti-Heikin ja Soilan valmistamaa lihasoppaa ja Ruutin tekemää vihanneskeittoa. Siinä sitten aloimme laittaa tarjoilupöytää kuntoon ja kahvin keittoa alulle kun saimme sähkön paikalle. Gröhnin Sari oli aluksi auttamassa samoin kuin aina innokkaat keittiöihmiset Rauha ja Erkki. Eskeliset olivat tuoneet lautaset ym. ruokailuvälineet ja Eeva oli paistanut maittavat kahvipullat. 

Aurinko paistoi, luvassa oli kaunis päivä ja porukkaa alkoi jo tulla runsaasti paikalle. Kunniakonsuli Mariano Sanchez Martinez, joka oli kutsuttu tilaisuuden avaajaksi, oli myös saapunut sihteerinsä Arja Hynnisen kanssa.

Pertti toivotti osallistujat tervetulleeksi ja sanoi olevansa iloinen siitä, että kunniakonsuli oli ehtinyt kiireiltään mukaan ulkoilupäivään. Mariano piti Ilpo Viljasen tulkkaamana pienen puheen, jonka jälkeen Pertti antoi hänelle Hyvinkään Palokunnan paidan muistoksi 10 vuoden yhteistyöstä ulkoilupäivän merkeissä. 

Mariano oli iloinen saamastaan lahjasta ja kertoi olevansa Suomen ystävä ja tulevansa kesällä käymään Suomessa. Ilmoitti pestautuvansa palokuntaan kun on jo paitakin valmiina.

Tilaisuus jatkui Bertil Eskelisen jakamalla Jumalan Sanalla ja yksi laulukin laulettiin  ilman säestystä vaitelevalla menestyksellä.

Pertti-Heikki Pohjola luotsasi tilaisuutta eteenpäin. Hän ilmoitti, että oli aika lähteä kuntolenkeille, joita lähtevät opastamaan Kuisman Reijo 3 kilometrin kanjonin lenkkiä ja Karppisen Leevi 9 kilometrin lenkkiä.

Kun uupuneet lenkkeilijät palasivat, oli ruokaa ja kahvia tarjolla ja Soila myi ruokalippuja. Kyllä keitot ja kahvit pullineen maistuivatkin niin, että loput lihakeitot kaavittiin lusikalla. Ruuan jälkeen oli Simon järjestämä tietokilpailu ja arpojakin oli Marja-leena myymässä yhden euron kappalehintaan.

 

Näin alkoi ulkoilupäivämme kallistua loppua kohti. Simo Jukkala kiitti kaikkia osallistujia mutta ennen kaikkea Jumalaa siitä, että saimme tilaisuudellemme lämpimän kauniin ilman ja runsaan osanottajajoukon, joista lähes puolet oli ensimmäistä kertaa mukana. Kotiin lähtevä joukko vaikutti tyytyväiseltä ja monet lupasivat tulla uudelleen.

 

Myös me Kotikirkon väki olimme kiitollisia runsaasta osallistujamäärästä ja päivän onnistumisesta. Jokainen teki iloiten yhteistyötä auttaen toisiaan.

 Tapahtumat muistiin merkinneenä

  Marja-Leena

 

Suomen kunniakonsuliLuterilaisen kirkon Rovasti



Viimeksi päivitetty 21.03.2012 22:03
 
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 Seuraava > Loppuun >>

Sivu 1 / 3